Onnellinen työpäivä

Tuija Toivakainen 16.1.2017

Koira sängyn vieressä antaa tassua ja pyytää jo aamutoimiin! Siispä lähden Carlon kanssa aamulenkille ja taivallamme nuuskien noin parin kilometrin metsäisen lenkin hämärissä. Sisällä kirkasvalolamppu antaa potkua aamutoimien lomassa koko päivään.

Kun astun työovesta sisään, jo pari työkaveria heittää hyvät huomenet, joihin vastaan ainakin hymykuopilla. Ensimmäisiä töitä aamulla on avata sähköposti, jossa odottaakin viesti siitä, että uuden tietokoneen mukanaan tuoma pulma on ratkaistu. Samalla vilkaisen vieläkin liikuttuneena #schoolfie-mukia, jossa myös Suurlähettiläiden biisin sanoin saan Riikalta edelleen kiitoksia.

Mukavat sähköpostit jatkuvat, kun työkaveri kiittää siitä, että tein häntä helpottavan työn varaamalla kokoustilan. Skype-puhelussa kannustan toista työkaveria siihen, että jaksaa harkita mutta toimia nopeasti. Kun suunnittelen seuraavaa viikkoa, saan vastauksen nopeasti Mentori-ohjelman aikatauluun. Kalenteripäivitykset rullaavat mukavasti eteenpäin sekä omassa kalenterissani että Peda.netissa. Petra panee jalat ja kädet heilumaan pariksi minuutiksi, enkä jämähdä istumaan selkänojalliseen satulatuoliin. Jokaisen tunnin päästä Petra koukuttaa vartalon eri osat liikkeeseen.

Pomo lupaa ottaa asian esiin – hienoa! Pääsen siis siltä seisomalta sopimaan yhteistyökumppaneiden kanssa lisää aikatauluja, tapahtumia ja yhdessä tekemistä. Jatkosuunnitelmat vuoden loppuun ja vähän jo seuraavalle vuodelle onnistuvat ainakin vielä tässä vaiheessa vuotta. Seisomapöydältä avaan Teemu Ripatin lähettämän taukojumppavideon ESLIstä ja kokeilen saman tien. Video on niin hyvä, että jaan sen yksikössämme muillekin. Samalla nappaan harjanvarren keppijumppaa varten ja tehostan selän kiertoja varomalla sohaisemasta kepin päätä koneen isoon näyttöön. Vaihdan työlasit monitehoisiin, niin meno näyttää selkeämmältä.

Harmin aiheitakin työpäivän välistä putkahtaa, mutta ne eivät maailmaani kaada. Tekemistä odottavat edelleen muutamat rutistukset, koonnit ja viestiminen. Sapettaa työkaverille sattuneet päätä alas painavat lohkaisut. Ja ihan kaikkia tietoja en löytänyt, vaikka kuinka etsin. Selvisi, että niitä ei ole olemassakaan, joten jouduin tyytymään vähempään kuin olisin halunnut. Petra muistutti työpäivän viidennessä tai kuudennessa jumpassa, että oli aika harkita kotiin lähtöä.

Vielä työpäivän päätteeksi pöytä vaan siistiksi! Tänään toimivat moitteettomasti yhteydet ja järjestelmät. Huomenna on siis luvassa vähintäänkin yhtä reipas työpäivä. Toppatakin suihkeessa vilkaisen vielä mukiin.

Kotona odottavat metsä- ja järviluonto ja aina iloisen hännänheiluttajan tervetulotoivotus palkintoleluineen! Mielessä on jo ruisleipä, raejuusto ja rahka sen jälkeen, kun tunnin kuntopiiri ja venyttely on ohi. Vielä muutama tankaruno kirjasta ja oma teksti päälle kruunaavat myöhäisen illan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *