Onko myönteisyys huttua ja hurmosta?

Myönteisyyden mahtava voima? Ilon kautta? Mukavaa, mutta mitä sitten?
Ongelmien keskellä myönteisyys ei paljon mieltä lämmitä. Vai?

Huolestuttavat huhut ja negatiiviset tunteet leviävät salamannopeasti. Myönteiset tarvitsevat tietoista huomiota ehtiäkseen vaikuttaa. Niitä voi edistää myös epävirallisin keinoin, ilman esimiesten ohjeita ja opastusta. Pienetkin asiat liimaavat työkavereita tiiviimmäksi porukaksi. On työpaikkoja, joiden aamukahveilla edes kerran viikossa puhutaan vain onnistumisista. Sillä on väliä!

MIKÄ MEILLÄ TOIMII? Aina jokin on hyvin ja mikrohetkien tunnistamisella on merkitystä. Kun huomaamme ja ilmaisemme ääneen omat ja toisten onnistumiset, niiden herättämät hyvät tunteet vahvistavat meitä. Kun yhä useampi työyhteisön jäsen tunnistaa omia hyvinvoinnin hetkiään, vahvistuu koko yhteisö. Samalla kehitämme taitoja, joita tarvitsemme isompien asioiden käsittelyssä.

POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN JA ONNELLISUUDEN tutkija, psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen tarjoaa organisaatioissa tapahtuviin muutoksiin myönteistä muutosstrategiaa. Siinä muutokseen suhtaudutaan luonnollisena tapana kasvaa ja kehittyä. Käytännössä auttaa juuri vahvuuksien ja onnistumisten tunnistaminen ja kehittäminen. Yksilöitä autetaan kehittymään heidän vahvuuksiaan tunnistamalla. Tärkeää on aidosti innostaa henkilöstöä vaikuttamaan ja osallistumaan: ideoimaan toimintaa. Paitsi esimies, myös meistä jokainen voi kehaista kaveria hyvin tehdystä hommasta. Itse ei aina edes tajua, missä kaikessa on hyvä.

KUN KIINNITÄMME HUOMIOTA MYÖNTEISYYTTÄ lisääviin asioihin, käyttäydymme joustavammin ja oivallamme vaihtoehtoisia toimintatapoja. Se lisää omaa ja yhteisön hyvinvointia ja osaamisen tunnetta, joka puolestaan vahvistaa terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Tämä taas synnyttää myönteisiä tunteita. Syntyy hyvän kehä. Ongelmia se ei poista. Sen sijaan se luo työyhteisöön toiminnan kehittämisessä ja ongelmanratkaisussa tarvittavia paukkuja. Kielteiset tunteet pitää kuulla, mutta niiden suuremman painoarvon vuoksi niille ei saa antaa liikaa tilaa.

ENTÄ, JOS VAAN KETUTTAA? Vaikka tietyt hermostolliset taipumukset ohjaavat reaktioitamme synnynnäisesti, siitä eteenpäin aivomme muovautuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Tottumukset ja reaktiot vahvistuvat kokemusten kautta. Ajatuksiimme pomosta vaikuttavat aiemmat kokemukset auktoriteeteista. Aivot kytkevät kokemuksiin tunnemerkityksiä. Uuden samankaltaisen kokemuksen kohdalla aivot oikaisevat aiempaan tunteeseen. Laukeaa automaattinen ärtymys tai huoli. Toisaalta tunne voi olla myös ilo tai onnellisuus. Viime mainitut virittävät mielihyvärataa ja auttavat selviämään stressistä. Mielihyvä on riippuvainen ympäristöstä ja siihen voi vaikuttaa muuttamalla ympäristön ärsykkeitä: vaikka lisäämällä sitä positiivisen palautteen ääneen sanomista. Kaikki reilua toimintaa ja keskinäistä kiitosta edistävät toimet virittävätkin mielihyvärataa ja vaikuttavat siihen, miten asioita koemme ja käsittelemme. Ketutusreaktiota voi siis muuttaa.

KUN OMASTA TAHDOSTAMME KESKITYMME johonkin, muutamme hermoverkkojen aktivoitumistapaa. Aivot muovautuvat. Tätä tapahtuu läpi elämän, aina kun reagoimme kokemuksiin. Kiittämällä työkavereita hyvästä työstä tai puhumalla onnistumisista muovaamme ja tuemme aivoja selviämään työn vaatimuksista. Siinä altistamme itseämme hyvälle työn imulle ja vahvistamme työyhteisöä.

Lukemista
Juha Kemppinen. Aivojen käyttö työelämässä – neljä hermoverkkoa toiminnassa. http://juhakemppinen.fi/index.php?id=0nwjdkwo6itl96. 2013.
Riitta-Liisa Larjovuori, Marja-Liisa Manka & Sanna Nuutinen. Inhimillinen pääoma: työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria? STM:n raportteja ja muistioita 5. 2015.
Markku Ojanen. Positiivinen psykologia. 2. uudistettu painos. Edita. 2014.
Daniel J. Siegel. Mindsight. Muutoksen tiede. Basam books. 2012.

*************************************************************************************

Blogiteksti kertoo Tiedosta – työhyvinvointia ja tuottavuutta –hankkeen teemoista.
1.1.2017–31.12.2018 toteutettavaa hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhdessä Lapin Yliopiston kanssa ja sitä rahoittaa  Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Lisätietoja: www.xamk.fi/tiedosta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *