Työelämän laadun avulla kestävä kilpailuetu

Työelämän laatu on menestyvän yrityksen tärkein tuotantotekijä. Mitä se tarkoittaa käytännössä vai onko se vain klisee? Olemme tutkimuksissa osoittaneet, että jokaisessa suomalaisessa työyhteisössä on paljon ideoita, joilla voidaan parantaa työn sujuvuutta ja tuottavuutta.

TYÖHYVINVOINTI ON MÄÄRITELMÄNÄ hyvin laaja ja vaikeasti ymmärrettävä laadullinen ominaisuus. Työhyvinvoinnin sijaan onkin parempi käyttää termiä työelämän laatu, joka kuvaa paremmin työhyvinvoinnin merkitystä työelämässä. Kun työelämän laatu on kunnossa, niin henkilöstö voi hyvin ja yritys tuottaa hyvää laatua asiakkaille. Työelämän laatu rakentuu kolmesta työyhteisön itsearvostustekijästä: turvallisuuden tunteesta, yhteistyöstä ja osaamisesta sekä luovuudesta. Itsearvostustekijät voidaan mitata henkilöstökyselyllä ja määrittää niistä työelämän laadun indeksi. Henkilöstökyselyn tulokset pitää analysoida motivaatioteorian mukaan, sillä vanha keskiarvolaskenta on hyvin epäluotettava. Motivaatioteorian avulla saadaan luotettava tieto työelämän laadun vaikutuksesta henkilöstön suorituskykyyn. Tämä on uusi läpimurto tutkimuksessa, sillä nyt tulosten perusteella voidaan tehdä henkilöstökehittämistä, jolla on parempi vaikuttavuus. Menetelmä on myös hyväksytty kansainvälisessä tiedeyhteisössä.

TURVALLISUUDEN TUNNE on hyvän suorituskyvyn perusta, mutta ei sen lähde. Mikäli työntekijän turvallisuuden tunne ei ole kunnossa, syntyy negatiivisia tuntemuksia, jotka keräävät huomion ja syövät suorituskyvyn. Kun turvallisuuden tunne on vahva, voidaan suorituskykyä lisätä yhteistyön ja osaamisen avulla sekä hyödyntämällä henkilöstön luovuutta. Henkilöstön luovuuden avulla voidaan lisätä suorituskykyä merkittävästi, mutta sillä edellytyksellä, että yhteistyö, osaaminen ja turvallisuuden tunne on riittävän hyvät. Kuviosta nähdään, että olemme varsin hyviä turvallisuusasioissa, melko hyviä yhteistyön ja osaamiseen saralla, mutta aivan liian huonoja henkilöstön luovuuden ja innovatiivisuuden hyödyntämisessä.

TYÖELÄMÄN LAADUN INDEKSI on aina näiden kaikkien itsearvostustekijöiden yhteisvaikutus, joka saadaan kaavalla:

Suomessa työntekijöiden keskimääräinen työelämän laatu on karkeasti 60 % tasolla. Se tarkoittaa, että työn ääressä vietetystä ajasta on keskimäärin 60 % tehollista työaikaa. Luku kertoo, että Suomen yrityksiin on varastoitunut valtava tuottavuuden parantamisen potentiaali, jota vasta harva yritys oikeasti hyödyntää. Työelämän laatu onkin tärkeä tuotantotekijä, joka pitää saada mukaan yhteiskunnan päättäjien ja johtajien agendalle.

UUSIMPIEN TUTKIMUSTEN MUKAAN liiketoiminnan parantumisen tuomat taloudelliset hyödyt ovat usein kymmenkertaiset verrattuna perinteisiin kustannussäästöihin. Kustannussäästöjä tulee sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden pienentymisen myötä – toki nekin ovat tärkeitä, mutta eivät luo ylivoimaista kilpailuetua. Todellisia liiketoimintahyötyjä saadaan, kun henkilöstö toimii tehokkaammin ja laadukkaammin. Silloin syntyy enemmän liikevaihtoa työntekijää kohti. Liikevaihdon avulla saadaan enemmän tulosta loppuriville. Terve liiketoiminta mahdollistaa paremmat työolot ja näin positiivinen kierre mahdollistuu. Asia on helppo ymmärtää, mutta suhteellisen vaikea toteuttaa käytännössä. Positiivinen kierre on mahdollinen hyvän johtamisen ja henkilöstön osallistamisen avulla.

Kirjoittaja on henkilöstötuottavuuden ja työelämän laadun asiantuntija Marko Kesti Lapin yliopistosta.

Marko Kesti
Dosentti, Dr., M.Sc.
Apulaisprofessori, University of Lapland
CEO, Playgain Oy
EVP, Mcompetence Oy
Non-fiction writer http://markokesti.wordpress.com
marko.kesti@ulapland.fi

Blogiteksti kertoo Tiedosta – työhyvinvointia ja tuottavuutta –hankkeen taustasta.  1.1.2017–31.12.2018 toteutettavaa hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhdessä Lapin Yliopiston kanssa ja sitä rahoittaa  Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Lisätietoja: www.xamk.fi/tiedosta