Kuntokisa & liikkumisen esteet

Rantalainen Oy:n toimistolla Mikkelissä järjestettiin sadan päivän mittainen kuntokisa 1.12.2017 – 10.3.2018. Siinä eri kuntoilulajit pisteytettiin ja lopuksi laskettiin kertynyt pistemäärä. Esimerkiksi tunnin pyöräily tai salitreeni kartuttivat neljä pistettä ja tunti lumitöitä kolme pistettä. 200:lla pisteellä pääsi palkinnoille, jotka olivat urheiluliikkeen lahjakortteja. Mikkelin parinkymmenen hengen porukasta viisi saavutti palkintorajan; yksi ylti ylimpään pisterajaan, joka oli 400 pistettä.

Kuntokisa koettiin pääosin positiivisena, liikkumaan kannustavana asiana. Niitä työntekijöitä, jotka eivät liiku juuri lainkaan, kisa ei motivoinut. Asiaa hekin pitivät hyvänä. Pisterajan laskemisen ei uskottu vaikuttavan motivaatioon.

Kuva: Pixabay

Yksi työntekijöistä kertoo luovuttaneensa jo ennen aloitusta. Hän tunnistaa lähteneensä liikkeelle periaatteella, ettei siitä mitään kuitenkaan tule ja että itsensähän siinä vaan särkee. Voittomahdollisuudetkin tuntuivat heikoilta

“Kuuntelin muiden puhetta siitä, milloin on selkä ja milloin jalat kipeinä salitreenistä tai pitkästä lenkistä. Palkinnot motivoivat ihmisiä ties minkälaisiin zumbiin ja bodypumppeihin, mutta itse jäin tsemppaajaksi”, kuvaa kisasta jättäytynyt työntekijä.

Hänellä kisaaminen olisi vaatinut elämäntapamuutosta, jonka ajoittaminen alkuvuoteen olisi ottanut lujille.  “Kevät on töissä sellaista aikaa, että hyvä jos ehtii nukkua tilinpäätösten ja veroilmoitusten lomassa. Muu vapaa-aika jää todella vähiin.”

PELKKÄ TIETO EI RIITÄ MUUTOSMOOTTORIKSI

Vaikka tietoa liikunnan hyvistä vaikutuksista on, käytöstä ohjaavat uskomukset voivat estää etenemisen kohti toivottua suuntaa. Ulkoinen sparraus voi olla tarpeen, ettei hyvä startti kutistu lannistavaksi paluuksi lähtöpisteeseen. Tuen lisäksi tarvitaan tukea ja ymmärrystä käyttäytymisen, terveyden, sairauden ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Työkaluja uskomusten muuttamiseksi löytyy. Tunteisiin, tavoitteiden asettamiseen ja palkitsemiseen voi vaikuttaa, samoin ympäristöön. Myös positiivista asennetta itsestä voi vahvistaa. Oma liikkumattoman ihmisen identiteettikin pitää ehkä päivittää liikkuvaksi persoonaksi.

Tässä voisivat auttaa vaikka ne yli sata elintapaohjaajaa, joita Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) parhaillaan kouluttaa Vesote-hankkeessaan. Hankkeen tavoitteena on rakentaa pysyvä elintapaohjauksen palveluketju jokaiseen Essoten kuntaan. Valmistuneista kolmannes on järjestöjen ja kuntien ihmisiä ja loput Essoten työntekijöitä. Myös työterveyshuolloista saattaa löytyä tukea. Työnantajallekin voisi ehdottaa ohjatun ryhmän perustamista.

ENTÄS JATKOSSA?

Mikkelin Rantalaisen palvelujohtaja Tuula Saarimaa pohtii keinoja koko henkilöstön innostamiseen.
“Olisi varmaan fiksua kehittää kaikille osallistuville lisäpalkinto, joka jaetaan, kun ennalta sovittu yhteispistemäärä ylittyy.”

Toiveissa on saada pois jääneet innostumaan jatkossa. Kisasta jättäytynyt tuumaa, että ensi kerralla olisi kiva edes yrittää.
“Kuntokisa tuntui saavan täällä kovaa kannatusta. En itse ole mikään liikunnan ihmelapsi, sillä ihan pieni kävelylenkkikin on työn ja tuskan takana. Jos kisaan saisi monipuolisempia lajeja, niin ehkä tarttuisin siihen helpommin. Suosikkini olisi ratsastus!”

Tuula Saarimaa & Tuulevi Aschan

Blogiteksti kertoo Tiedosta – työhyvinvointia ja tuottavuutta –hankkeesta, jonka asiakkaana Rantalainen Oy:n Mikkelin toimisto on.  1.1.2017–31.3.2019 toteutettavaa hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhdessä Lapin Yliopiston kanssa ja sitä rahoittaa  Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Lisätietoja: www.xamk.fi/tiedosta