Esimies – uskalla luottaa arkisiin kehittämisinnovaatioihin!

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi esimiehen monista tehtävistä, mutta mitä se käytännössä oikein on?

Käytännössä esimiehen tehtävänä on huolehtia siitä, että työskentelyolosuhteet ovat turvalliset ja terveelliset, ja että työntekijät on perehdytty työtehtäviin ja niiden toteuttamiseen. Hän voi tukea ja innostaa, luoda mahdollisuuksia ja raivata esteitä työn sujuvalta tekemiseltä. Itse kehittäminen, eli uusien toimintatapojen luominen ja käyttöön ottaminen, on aina yhteistyötä, joka vaatii kaikkien panostusta ja sitoutumista uusiin toimintatapoihin. Esimerkiksi terveyden edistämisen näkökulmasta, ei esimies voi toisen puolesta liikkua, syödä terveellisemmin, tai tehdä mitään muutakaan. Toimintatapojen muutos lähtee aina yksilöstä itsestään, kuten Tiedosta -hankkeessa toteutettu Rantalainen Oy:n kuntokisa osoittaa. Itsensä johtaminen on osa jokaisen työnkuvaa, mutta sen toteuttamiseksi kaikki tarvitsevat tukea, pientä sparrausta.

 

NIUKKUUDESTA INNOVAATIOIDEN LÄHDE

Työyhteisön toimivuuden, työn mielekkyyden ja työssä jaksamisen kehittämiseksi on tarjolla runsaasti erilaisia työkaluja ja ohjeita. Mistä esimies tietää, mitä juuri heidän työyhteisössään tarvittaisiin, mikä toimisi, mitä lähteä edistämään? Kun kehittämistä tarvittavat asiat on tunnistettu, on itse kehittämiskohteiden valinta työyhteisön yhteinen asia – mikä koetaan tärkeimmäksi asiaksi, minkä koetaan lisäävän työn sujuvuutta ja tukevan hyvinvointia? Kaikkea ei kannata kerralla yrittää laittaa uusiksi, vaan edetä askel kerrallaan.

Se, mitä asioiden kehittämiseksi voidaan tehdä, kohtaa nopeasti taloudelliset rajaehdot, sillä käytettävissä olevat eurot määrittävät tekemistä. Eurot eivät kuitenkaan estä toiminnan kehittämistä, niukkuus voi olla uusien arjen innovaatioiden lähde. Tärkeää on, että asioiden kehittämiseksi tehdään yhteistyötä: kuunnellaan toisten ehdotuksia ja ollaan valmiita tekemään oma osuutensa asioiden toteuttamiseksi. Uskalletaan kokeilla ehdotettuja pieniä arkisia asioita – tehdä toisin kuin mitä on totuttu.

OPPIA KOKEILUISTA

Kehittämisessä kannattaa muistaa, että ei ole vain yhtä toimintatapaa: askelmittari voi olla yhdelle keino lisätä arjen liikkumista, toiset saavat tukea yhteisestä juoksulenkistä. Toinen voi tarvita säännöllistä keskustelua esimiehen kanssa työn tavoitteista, toiselle riittää harvemmin. Yhteiset pelisäännöt, kuten esimerkiksi työajan käyttäminen, kannattaa kuitenkin sopia ja huolehtia, että niistä pidetään kiinni.

Kokeiluihin kannattaa suhtautua aitoina kokeiluna. Se, että jotain lähdetään kokeilemaan ei tarkoita, että siitä tulee pysyvä osa uutta toimintatapaa. On aivan ok todeta, että ei tämä toiminutkaan ja hylätä kokeilu. Kannattaa kuitenkin pysähtyä yhdessä hetkeksi ja miettiä miksi asia ei toiminutkaan ennen seuraavaa yritystä.  Tärkeää on jatkaa kokeilemista ja ottaa opiksi epäonnistuneista kokeiluista.

Krista Pahkin
johtaja, PK-sektori ja kasvu
Työterveyslaitos
www.ttl.fi

Blogiteksti liittyy Tiedosta – työhyvinvointia ja tuottavuutta –hankkeeseen. Kirjoittaja Krista Pahkin on hankkeen ohjausryhmän jäsen. 1.1.2017–31.3.2019 toteutettavaa hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu yhdessä Lapin Yliopiston kanssa ja sitä rahoittaa  Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta. Lisätietoja: www.xamk.fi/tiedosta